Nainti nain naits

Viimeisin Xbox Live Marketplacelle ilmestynyt demo oli Ninety-Nine Nightsin, tuon japanilaiselle pelaajakunnalle suunnatun eepoksen kokeiluversio. Dynasty Warriors -sarjaa pelanneelle touhu on varmasti tuttua: Vihollisia lappaa kimppuun satoja samaa aikaa, ja yksi supermies heiluu valtavan keppinsa kanssa siellä seassa. Visuaalisesti peli onkin ihan näppärän näköinen, sillä se ei hidastele, vaikka paljon tavaraa ruudulle tungetaankin. “Vähemmän tärkeät” hahmot tosin näyttävät samanlaisilta, mutta toisaalta niinhän sen kuuluukin olla, jos jokaisella on samanlainen haarniska päällään.

Taiteellisista aspekteista en sano mitään, mutta hieman epäilyttävältä tuo pienin siivin varustettu jannu näyttää. Myös nimet ovat hivenen oudohkoja ainakin näin sivistymättömän länsimaalaisen korviin.

N3:a ei kuitenkaan jaksa kauaa pelata. Demo koostuu vain älyttömien vihollislaumojen lahtaamisesta, uudestaan ja uudestaan. Pelattavuus ihan napakka, mutta kameraa olisi mieluusti saanut vetää kauemmaksikin. Täytyy myöntää, etten ihan täysin jaksanut tutustua erilaisiin comboihin kovinkaan kattavasti, vaan ladoin lähinnä perstuntumalta. Mitään Ninja Gaidenin kaltaista nautintoa siis en saanut irti.

Hienona ominaisuutena pelistä on mainittava aivan järkyttävä ääninäyttely. Korkearesoluutioisissa CG-välivideoissa huulisynkat menevät kaiken lisäksi ihan päin honkia. Ja tälläkö ne Japanin markkinat pitäisi vallata?

Vaikkei tuo pelaamiseni nyt mitään kaunista katsottavaa olekaan, tässä teille hienoille ihmisille video kuitenkin:

N3 - Paavi’s Showdown

Ai niin, tuossa lopussa on sitten mukava näyte supereeppisestä megaiskusta, jonka voi ajoittain tehdä, kunhan on vain ounannut tarpeeksi. Ilmeisesti minulla tuo kamera vain pilaa koko homman niin, että jään paitsi kaikesta hienoudesta. Kolmesta iskusta kaikki ovat menneet kamerahäröilyksi. Kai sen pitäisi näyttää samalta kuin kuvassa…

Pöytätennistä, johan nyt!

Alennuin ostamaan Rockstarin Table Tenniksen, kun Hakkiz vähän kultaisella kielellään minua voiteli. Kuvainnollisesti vain toki. Ensimmäisenä pelistä paistaa esiin ulkoasu, joka on todella näyttävä. Pelaajissa on paljon yksityiskohtia, ja vaatteetkin heiluvat aidosti liikkeen mukana. Pelattavuudeltaankin peli on kelpo tavaraa, mutta valitettavasti yksinpeli on ihan turha. Käteen jää moninpeli, joka on mukavaa ajanvietettä. Hauskana ominaisuutena mukana on Table Tennis Network, jonka välityksellä voi seurata toisten otteluita suorana. Harmi, etteivät terävät kommentit pääse itse ottelijoiden kuuleviin korviin asti.

Hakkiz-monnin kanssa otettiin muutamat matsit Livessä Table Tennistä, ja tässä olisi nyt yhdestä matsista koostettu video. Kuten näette, Hakkiz selvästi käytti jotain xiittejä ainakin tuossa yhdessä tilanteessa, enkä näin voi millään hyväksyä kyseisen ottelun lopputulosta.

Table Tennis - Paavi vs Hakkiz

Future Projects -osastoon on muuten lisätty yksi mystinen merkintä: Arkki. Toivottavasti ilmoituksia asian tiimoilta on luvassa lähitulevaisuudessa. Eix jea, HakkizFIN?

Ullava - hieno maa

Tulipahan taas todistettua yhden yön visiitin avulla, että Ullava on eeppisyyden tyyssija. Tapahtumarikas, jopa vaiheikas vierailu jalolla maaperällä alkoi sangen mainiosti. Perjantaina tummulan naapurirakennuksessa, jota myös peltitaloksi kutsutaan, tapahtui kummia. Perinteinen ryyppyjengi oli kokoontunut sinne jälleen kerran, mutta mukana oli tällä kertaa nuorempaakin verta.

Noh, saapumisestani paikan päälle ehti kulua hyväsen aikaa, ennen kuin oli kauppareissun aika. Lähtiessämme huomasimme, että siellähän makasi ihmisiä naapurin pihalla, ruohikossa. En sen tarkemmin halunnutkaan katsoa, toisin kuin eräs pikkupoika, joka käveli siitä läheltä linja-autopysäkille. Palatessamme reissusta saimme tietää, että paikalla oli pyörinyt varsinainen K-18-näytös. 100% riettautta eli haureutta, sillä kaikki olennaiset jutut oli kuulemma käyty läpi. Johan nyt. Siitähän hiljaisen paikkakunnan asukkaat innostuivat, ja varmaan riittää mummollekin päiviteltävää seuraavaksi viideksi päiväksi, ainakin.

Paljon vituttavaa mielenkiintoista tapahtui, mutta enpä kaikkea viitsikään maailmalle paljastaa. Ehdimme Pizzan kanssa vain hivenen keskustella, sillä talon vallannut koira piti kissojen oleskeluajan minimissä. Sopimuksemme mukaisesti toimitin tälle lakritsiaddiktille pussillisen salmiakkilakereita. Kissaemo oli edelleen loistavassa vireessä, ja Maxi-nuorukainen näyttää yhä enemmän Pontukselta, vaikka pienempi onkin.

Oheinen kuva on reilun vuoden vanha, mutta joka tapauksessa kertoo Ullavasta paljon. Kyseinen paikka on aika metsässä, mutta silti sinne on eksynyt jonkinlainen kärryrotisko, ehkä samanlainen kuin kaupoissa käytettävät vehkeet. Ovatkohan paranormaalit voimat tämänkin takana? Vaiko kenties jotain vielä eeppisempää…

Kloonausta Live Arcadessa

Live Arcadeen ilmestyi keskiviikkona mielenkiintoinen peli nimeltään Cloning Clyde. Päästinpähän sitten lyhyen videon tehdä siitä, kun kaappausasennossa vehkeet olivat. Kyseessä on lyhyt pätkä, jossa näkyy ensimmäinen kenttä. Peliä en tietenkään ostanut, kun ei noilla Live Arcade -peleillä oikein jälleenmyyntiarvoa ole, joten kaappaus hoidettiin trial-versiosta.

Cloning Clyde

Kohta lähden myös matkustamaan kohti Ullavan jaloa maaperää, mutta älkää huolestuko, palaan huomenissa (ainakin toivottavasti). Tänään illalla myös Kalluck palaa vaaralliselta valloitusretkeltään Ameriikoista, joten vapaaherran elämäni riettauksien kuninkaana loppuu siihen paikkaan. Vitutus on suuri, mutta onneksi lauantaina saadaan lisää prottiakin.

Walotusta

Jea, tulipahan pitkästä, pitkästä aikaa pelattua koko Walo läpi. Räiskeen jälkeen kuva pelistä on jopa positiivisempi kuin ensimmäisellä kerralla. Kakkososa vie Halo: Combat Evolvedia monessa asiassa: Juoni on paljon laajempi, enemmän tapahtumaympäristöjä, henkilöitä, syvemmät hahmot, enemmän tapahtumia ja välivideoita. Kokemuksesta puuttuu kuitenkin ehkä hiukan niitä kultaisia hetkiä, jotka tekivät ykkösestä niin maagisen. Esimerkiksi se, kun ensimmäistä kertaa tupsahdin Truth & Reconciliationin sisälle ja plasmamiekka leijui kohti kuin tyhjästä. Arbiterin flood-lahtaukset ja varsinkin Master Chiefin High Charity -keikan loppupuoli ökömöllliäisineen hieman harmittaa ja häiritsee, etenkin synkällä ympäristöllään.

Loppujen lopuksi kakkonen on ykkönen, sillä se on paljon monipuolisempi. Ja monipuolisesta tulee tietenkin mieleen moninpeli, joka on huikea kokemus. Toivottavasti kolmososaan saadaan hiottua innovatiivisesta järjestelmästä pahimmat säröt pois, jotta löytyy taas pariksi vuodeksi varma valinta pimeiden iltojen Live-sessioita varten.

Pian julkaistaan myös Halo: The Graphic Novel, joka on 128-sivuinen kokoelma tarinoita Halo-universumista. Mielenkiintoisia tapahtumia ja lisää syvennystä tarinaan luvassa ainakin IGN:n mukaan. Ennakkotilaus on vetämässä Play.comista, hintaa siellä 13 puntaa. Pakko-ostos siis.

Mainoskampanja?

Kesä jatkuu edelleen, mutta onneksi viime aikoina ei ole liian kuuma ollut. Siitä huolimatta projektit etenevät sangen hitaasti. Olen viime aikoina perehtynyt Halo-universumiin enemmälti. Hankin uuden Halo 2:n, jotta voin yksinpelikampanjan jauhaa läpi sekä hommasin Halo 2: OST Vol 2:n hyllyyn. Olen lukenut Fall of Reachin sekä The Floodin ja kohta on First Strikekin luettuna. Kirjat luovat aivan uutta syvyyttä tarinaan ja tuovat mukaan uusia eeppisyyden asteita. First Strike jättää tarinan mukavaan cliffhangeriin, eikä Halo 2 ratkaise lähellekään kaikkea, joten seuraavaa kirjaa odotellaan innolla. Julkaisun pitäisi tapahtua Lokakuussa.

Myös Halo 2:n moninpeliä on pelailtu, ja senkin suhteen olisi mukava tosiaan jotain tehdä. Ehkä jossain vaiheessa innostun hieman.

Ohessa mielenkiintoinen kuva, joka saattaa herättää kylmiä väreitä. Onko kyseessä sattuma, vaiko tahallinen mainos? Kirjaimet LL voi tulkita tietenkin Lammasliiveiksi ja vitonen perässä antaisi ymmärtää, että kyseessä on LLV5-mainos. Mutta mitenkäs asian laita oikeasti onkaan?! Kuvasta kiitos Yargolle Joennen yössä.

Protti-aika lähestyy!

No huh huh. Eeppisyyden riemukellot kilahtelevat, sillä Stargate SG-1:n 10. tuotantokausi ja Stargate Atlantiksen 3. tuotantokausi pyörähtävät perjantaina käyntiin. Molemmat jäivät niin pahaan cliffhängeriin, että odotus on suorastaan käsinkosketeltava. Jänskättää ihan vietävästi. Torstaina on luvassa eeppinen tapaaminen, kun kaksi lohtajalaista merkkihenkilöä saapuvat virailulle tänne LLP:n studiolle.

Vääjäämättä lähenee myös se pimeyden päivämäärä. Kalluck lähti Transylvaaniaan vampirellansa luo reilu 20 päivää sitten ja kohta on kotiinpaluun aika. Odotan jo kauhulla niitä päiviä, kun hän istuu täällä huoneessa 6 tuntia päivässä kuin liimattuna. Voi luojatar.

Voitto!

Jeaaa! Team KonsoliFIN paunasi Nordic Xbox Leaguen toisessa osakilpailussa. NapaKettu onnistui kaatamaan finaalissa Peliplaneetan jyri8823:n maalein 3-0 uusintaottelussa (ensimmäinen päättyi 1-1, eikä ratkaisua haluttu tehdä epämiehekkäästi pilkuilla, jotka Kettumon voitti kuitenkin), kun itse sain 2-1 voiton semifinaalissa Pelaajaboardin Kogekista. Osakilpailuvoiton ansiosta kärki tiivistyi huomattavasti, sillä edellisen osakilpailun voittanut Livegamers oli “vasta” kolmas, ja näin sen etumatka hupeni reiluun sataan pisteeseen.

Turnauksen ansiosta yleensäkin tutustuin koko peliin ja täytyy todeta, että varsinkin moninpelinä 2006 FIFA World Cup on viihdyttävä, vaikka vikoja löytyykin. Yksinpelinä ei tätä kauhean kauaa varmaan jaksa vääntää, mutta kömpelösti toteutettu Live-puoli ajaa asiansa mainiosti. Hyviä pelejä saatiin turnauksessakin aikaan, kiitos siitä vastustajille.

Vähemmän loistokasta on se, että välittömästi välierätappion jälkeen eräs nimeltä mainitsematon taho (LG:n PingKing) esittää sopupelisyytöksiä, kun NapaKettu sai uhkean 8-0 voiton illiistä. Kyseinen henkilö piti tuollaista maalimäärää mahdottomana ja epänormaalina. Ehkä häneltä jäi huomioimatta, että toisessa alkulohkossa yksi ottelu päättyi 6-2 ja toinenkin 4-2. Mutta koska se oli KonsoliFINin joukkue, joka voitti 8-0, oli kyseessä pakko olla sopupeli. Sama, kun sanoisit toiselle päin naamaa “En voi käsittää miten paskasti pelasit. Ei tällainen ole normaalia.” Kiitokset letuista. Ei millään pahalla, mutta ei kyllä hyvälläkään.

Joka tapauksessa turnaus oli maukas ja innolla odotetaan seuraavaa osakilpailua, jonka peliä ei ole vielä julkistetttu. Toivottavasti tällä kertaa pelaajat todella saavat vaikuttaa siihen, mikä peli valitaan, jotta vältytään samoilta ongelmilta, kuin toisen osakilpailun parissa ilmeni.

Saas nähdä, tuleeko sieltä oikein jotain palkintojakin, vai viekö ns. sopupelijupakka nekin mennessään.

Uusi blogi (taas)

Kuten aikaisemmin totesin, petyin hieman Blogspotin blogiin, ja kun Hakkiz tätä WordPressiä käytti, ajattelin kokeilla sitä itsekin. Samalla onnistuin yhdistämään hieman tuota kauan puhuttua kotisivua ja muuttamaan blogin ilmettä eeppisemmän suuntaan.

Tässä se siis on. Lammasliivi Productionsin virallinen blogi, joka käsittelee monenlaisia asioita. Sain jopa siirrettyä vanhan blogin postauksetkin tänne, ja uutuutena varmaan huomaattekin tuollaiset pienet sivut, joissa kerrotaan LLP:n projekteista sekä historiasta… ja minustakin vähän.

Toivottavasti pysyn tyytyväisenä tähän blogiin ja ainakin hyvältä se vaikuttaa. Mahdollisesti pieniä muutoksia esim. ulkoasuun, uusia sivuja tai uutta sisältöä voi olla vielä tulossa =)

Toivottavasti jaksatta lukia!

Prey ja Lost Planet

Noin, kaksi Xbox 360 -pelivideota tarjolla - Yksi Preyn demosta ja yksi Lost planetin demosta.

Prey (n. 100 MB)
Lost Planet - Strutsirobotin tuho (n. 85 MB)

Enjoy, my friends!