Viime torstaina Xbox 360:n kauppapaikalla julkaistiin kaksi demoa: Test Drive Unlimited ja Just Cause. Ensin mainittua en ole edes ehtinyt kokeilla, mutta jälkimmäistä sitäkin enemmän. Just Causea on povailtu jopa sleeper hitiksi, ja se onkin saanut kehuja osakseen monelta taholta. Odotukset olivat siis suht korkealla, kun demoa latailtiin. Tässäpä siis tunnelmia ruotsalaisen Avalanche Studiosin taidonnäytteestä (including videoke).
Tuossa yksi päivä eräs toverini (Lloope) sattui käymään meillä koulun vapaatunnilla ja hän pääsi kokeilemaan Saints Row’ta omatoimisesti. Siinä samalla tuli huomattua, kuinka hauska peli osaakaan olla, ja kuinka paljon tuoreutta pelin ominaisuudet tuovat vanhaan konseptiin.
Innostuinpas siis hieman spontaanisti riehumaan Stilwaterin kaduilla, ja vähintään yhtä spontaanisti syntyi kaksi videota. Kaksi! Ajatelkaas. Vaikken ihan samanlaista meininkiä saanut aikaiseksi kuin Lloopen kanssa riehuessa (putkipommi nurkalle ja auto ajaa päälle lentäen komeassa kaaressa miltei järveen - aivan yllättäen), jaksavat fysiikat ja efektit viehättää edelleen.
Huom: Kumpaakaan videota ei ole mitenkään varsinaisesti pidemmällä tähtäimellä suunniteltu, mutta mistä sitä tietää. Potentiaalia on. 
T-traileri (9 MB)
Stilwater-riehumista (54 MB)
Stargate SG-1 saavutti sekin nyt merkkipaalun, sillä sarjan 200. jakso näytettiin rapakon takana perjantaina. Kyseessä on mahtava jakso, eikä pelkästään Don S. Davisin ja Richard Dean Andersonin takia. Jotenkin tekijät olivat onnistuneet saamaan mukaan semmoisia juttuja, joita luulisi ajattelevan vain kaverien kanssa hullutellessansa. Touhu jatkoi 100. jakson linjoilla, mutta minusta tällä kertaa paljon onnistuneemmin ja tuloksena oli sarjan hauskin 42-minuuttinen. Kuvittele vaikka Teal’c Wizard of the Ozin tinamieheksi niin saat jotain käsitystä, kuinka hulvatonta meininki oli. Hahmojen humoristisia piirteitä oli hyödynnetty loistavasti.
Nyt kun SG-1 tosiaankin on tullut näin pitkälle, on hyvä muistella minun suhdettani siihen. En suinkaan aina ole ollut mikään porttihullu, vaikka alusta asti sarjasta pidinkin.
18.8.2005 julkaisin ensimmäisen uutiseni KonsoliFINissä. Kyllä, on se aika säälittävä. Ihmeellisen paljon on tullut petrattua sittemmin tuota kirjoittamisen ihmeellistä taitoa. Joskus muinoin asetin tavoitteeksi, että pitäisi olla keskimäärin uutinen päivässä. Näin vuoden jälkeen tavoite on täyttynyt, sillä tänään sain väkisin 400. uutiseni, ja vaikkei sekään mikään taideteos ole, on ero selvä ainakin omasta mielestäni.
Joku saattaa tosin ihmetellä, miten ihminen voi saada kiksejä tämmöisestä asiasta. Vielä sairaampana joku voi pitää sitä, että 300 uutisen rajapyykki rikkoutui heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Yhessä ja puolessa kuukaudessa siis latasin sata uutista. Kertoo varmasti jotain kesästäni, eikä tuo kesäkuukaan hassumpi ollut. Nautin hommasta joka tapauksessa täysin rinnoin =)
Myös blogissa saavutettiin yksi merkkipaalu: 1000 kävijää. Toivottavasti porukka visitoi tulevaisuudessakin, ja suunnitelmia tämän varmistamiseksi on kyllä mielessäni. Saas nähdä, toteutuvatko visiot…
Näin sitä taas pääsi käymään. Koulu alkoi minulla tänään, mutta ensimmäinen päivä oli luonnollisesti täyttä lepsuilua. Nyt tiistaina homma vasta pääsee vähän vauhtiin. Jälleen kerran kirjojen hommaaminen hatuttaa vietävästi. Kalliita opuksia pitää ostella, vaikka kotoa löytyisi vielä vuosi sitten kovin oikein kelvannutta tavaraa. Eka jakso ei liian rankka ole, mutta toka jo vähän ärsyttää kahdeksanaamuineen.
Viime aikoina olemme Hakkiz’n kanssa käyneet pienoisia keskusteluja eräästä projektista, joka tuskin päivänvaloa tänä vuonna vielä näkee. Joka tapauksessa luvassa pitäisi olla iso juttu ja eeppinen sellainen.
Halo 2:n Live-peli on menestynyt ja saanut paljon ruusuja, mutta myös risuja on kerääntynyt aika iso määrä. Minä kuulun niihin pelaajiin, jotka jaksavat yhä ainakin silloin tällöin pelin parissa palloilla verkossa.
Yksi Liven valttikorteista minun silmissäni on äänikommunikaatio, jota tukevat kaikki moninpelit. Halo 2:n moninpelissä oman tiimin kanssa viestietään painamalla erillistä nappia, jolloin kaikki joukkueen jäsenet kuulevat puheesi. Live-puolen oveliin uutuuksiin kuului kuitenkin toiminto nimeltä Proximity Voice, jonka idea on mielenkiintoinen ja kuulostaa hauskalta: Kun vihollinen (tai oma) on tarpeeksi lähellä, kuuluu hänen puheensa myös sinun kuulokkeistasi, vaikka vastustaja puhuisikin tiimikanavallaan. Kuulostaa hauskalta, eix jea? No sitähän se onkin - ainakin periaatteessa.
(Edempänä luonnollisesti myös video).
Jälleen käsittelen Xbox 360:n kauppapaikalla julkaistua demoa, joka tällä kertaa on mättöpelistä nimeltä Dead Rising. Capcomin tuotos pistää pelaajan ohjaamaan Frank Westiä, joka on onnekas valokuvaaja: Hän sattuu olemaan ostoskeskuksessa, joka on elävien kuolleiden täyttämä. Tästä mies saa vihdoinkin kaipaamansa megajutun. Valitettavasti kaikki ei ole niin yksinkertaista, vaan zombieryntäyksen taustalta paljastuu ilmeisesti jotain eeppistä. Mättämisen ohella pitä tietenkin vähän avustella avuttomia ihmisiä ja selvitellä juttuja.
Demo ei kuitenkaan antanut mahdollisuutta sen syvempiin kosketuksiin pelin juonen ja mahdollisesti piilevän epiikan kanssa. Tarjolla on isohko alue ostoskeskusta, jota asuttavat zombiet. Paljon niitä. Kokeilunsa voi päättää monella tavalla. Mikäli demon alueelta poistuu, tulee välianimaatio, johon peli sitten loppuu. Ulospääsyteitä löytyy muutama kipale. Jos taas mätää lihaa jaksaa mättää 15 minuuttia, tulee myös välianimaatio, jonka jälkeen palataan alkuvalikkoon.
Dead Risingin koukkuna ovat valtavat zombiemassat sekä ympäristöstä löytyvät erilaiset leikkikalut. Jannua pistetään halki, poikki ja pinoon lekalla, viikatteella, golf-mailalla, haulikolla, vesipyssyllä, katanalla, keilapallolla ja millä tahansa ympäristöstä irtoavalla. Hyökkäykseen löytyy vain yksi nappi, mutta tavaroita voi hakkaamisen ohella heitellä. Aseille löytyy yleensä pari erilaista iskua. Esimerkiksi lekalla voi niitata vihulaisen lattiaan tai sitten raivata tietä kunnon heilautuksella.
Toiminta on ihan aikuisten oikeasti hauskaa, sillä erilaisia mättökeinoja löytyy paljon. Zombiet myös menettävät ruumiinosiaan mukavan aidosti, eikä kivasti roiskuvaa vertakaan ole unohdettu. Katanalla elävä kuollut katkeaa keskeltä kahtia ja viikatteella irtoaa kätevästi pää. Pidemmän päälle touhu saattaa kuitenkin käydä yksitoikkoisesti, mutta siitä on paha sanoa vielä mitään. Ilmeisesti pelin edetessä hahmolle avautuu erilaisia kykyjä ja taitoja, jotka tuonevat vähän tuoreutta hommaan. Demon perusteella toiminta on kuitenkin hauskaa mättöä. Erilaisia pikantteja yksityiskohtiakin tuntuu löytyvän tarpeeksi: Jos käsillä on paistinpannu ja vieressä hella, pannun voi totta kai lämmittää niin, että jannujen naamoja voi hieman poltella.
Teknisesti peli on todella onnistunut, sillä miinkäänlaisia ongelmia ei ollut havaittavissa. Hahmot sekä ympäristöt ovat sangen yksityiskohtaisia, eikä peli nyi, vaikka ruudulla olisi parisen sataa zombieta. Hieman yllättäen hahmomallit eivät käyneet myöskään tunnin parin kokeilussa toistamaan itseään. Hauskana yksityiskohtana elävistä kuolleista roiskuva veri näkyy Frankin naamalla ja vaatteilla, mutta ongelmasta pääsee eroon vaikkapa pesemällä itsensä vessan puolella.
Dead Rising julkaistaan Pohjois-Amerikassa nyt elokuun alussa ja Euroopassa noin kuukauden myöhemmin. Demon perusteella kyseessä on todella maukas aloitus syksyn pelirupeamalle. Xbox 360:n loppuvuoden tarjonta näyttää vakuuttavalta, ja tästä voi tulla todellinen hitti, jos yksityiskohtiin on jaksettu panostaa ja tarinaa jaksaa seurata, eikä peli käy heti toistamaan itseään.
Kalattomille tovereilleni tein luonnollisesti demosta videon, mutta valitettavasti pienoisten ongelmien takia peliääniä ei siinä kuulla kuin alun ja lopun välinäytöksissä. Ei mikään kauhea harmi, sillä ääniraita koostuu pelitapahtumien aikana lähinnä aseiden kolahduksista, paukahduksista ja kilahduksista sekä zombie-otusten korahduksista. Korjasin tilanteen pistämällä taustalle loistavasti tunnelmaan sopivan mättöbiisin.
Dead Rising - Paavi ja zombiet hippasilla
Joku on varmaan saattanut huomata televisiossakin Colgaten hammasharjamainoksen, jossa hehkutetaan Colgate 360:aa. Luonnollisesti ajattelin Xbox 360:n omistajana, että tämähän on pakollinen jatke 360-villitykselle. Harja on mukavan jämäkkä ja erinomainen ominaisuuksiltaan - se puhdistaa hampaiden ohella kielen ja posket. Hampuliharjaksihan tämä ehkä on hieman kallis, mutta kyllä olen ollut tyytyväinen!
Tänään se sitten tuli postineidin kantamana kotiin asti Play.comista. Halo Graphic Novel on tukevilla kansilla varustettu 128 sivuinen pala (sarjakuvista pitävien) Halo-fanien taivasta, josta nyt typotin pikaisen analyysin lukemisen jälkeen.
Xbox 360:n kauppapaikalle ilmestyi eilen tiistaina mielenkiintoinen demo. Volitionin Saint’s Row on enemmän kuin vähän Grand Theft Auto -sarjaa lainaileva toimintapeli, joka kuitenkin lupaa tehdä monet asiat paremmin kuin esikuvansa. Ainakin teknisesti siltä näyttääkin.
Heti pelin alkuun pitää luonnollisesti luoda oma hahmo. Editori on ihan mukava, muttei lähentele monipuolisuudellaan esimerkiksi Oblivionin vastaavaa. En sitten tiedä, onko kokoversiossa enemmälti kampauksia ja muitakin sitten, mutta tällaisenaan se vaikutti hieman rajoittuneelta. Vaatetukseen ei heti päässyt vaikuttamaan, vaan uudet kledjut piti hankkia kaupasta.
Heti introssa toimintaa riitti. Graafisesti peli on luonnollisesti edellä GTA: San Andreasta reilustikin. Hahmojen huulisynkkaus on ihmeellisen sulavaa, ja graafisesti ihmiset ovat hienon näköisiä. Demon aikana valon ja varjon leikkiä ei pahemmin päässyt näkemään, mutta ympäristötkin ovat mukavan yksityiskohtaisia, ja erilaisia efektejä on saatu ängettyä kiitettävä määrä koodiin. Esimerkiksi räjähdykset ovat todella tyylikkäitä. Pelistä löytyy myös mukavia yksityiskohtia - kuten esimerkiksi se, että kovassa kolarissa autot kärsivät hienosti vahinkoa ja osia lentää ja lisäksi vielä ainakin kolarin toinen osapuoli saattaa menehtyä ikävästi onnettomuudessa.
Mereen ajettu auto ei sekään välittömästi uppoa kuin kivi, vaan täyttyy hiljalleen vedellä, kunnes vajoaa syvyyksiin hitaasti mutta varmasti. Valitettavasti moottoripyöriä ei ympäristössä näkynyt, ja poliiseiltakin oli huomattavan helppoa päästä karkuun.
Autojen alle jääminen on harvinaisen fantsua puuhaa Saint’s Row’ssa. Täysiä päälle ajava kaara heittää hahmon räsynukkena ilmaan, ja paikoin lentelyt näyttävät todella kivuliailta. Kokoversiossa on tarjolla myös aktiviteetti nimeltään Insurance Fraud, jonka parissa päästään kalastelemaan vakuutuskorvauksia. Pelaajan täytyy yksinkertaisesti tietyssä paikassa hypätä vaikkapa liikenteen sekaan, painaa nappia ja antaa räsynukke-efektin hoitaa loput. Kuulostaa ainakin hauskalta, mutta en ainakaan demossa vielä päässyt käytännössä kokeilemaan.
Edistyneempi fysiikanmallinnus tuo luonnollisesti myös taisteluihin lisää väriä. On ihan jees, kun haulikolla laattaa mahaan jannua, joka lentää pöydän yli niin että pöytäkin kaatuu siinä rytäkässä. Tähtäämiseen ei ole tungettu GTA-sarjoista tuttua lukitussysteemiä saati minkäänlaista tähtäysavustusta, mikä on mielestäni hyvä ratkaisu. Tähtääminen onnistuu helposti, ja kuskin poistaminen autosta ei ole ongelma.
Kokonaisuudesta on kuitenkin paha sanoa mitään. Juoni ja tehtävien yleinen rakenne jäivät vielä hämärän peittoon. Yleinen sekoilu toimii aina, mutta harmillisesti mitään leettejä hyppyreitä en rajoitetulta pelialueelta löytänyt. Jos tekninen puoli pitää, voi tulossa olla kelpo peli. On kuitenkin kysymysmerkki, jaksaako kaltaiseni GTA-sarjaan puutunut pelaaja loppujen lopuksi innostua tämmöisestä gangsta-touhusta. Toivottavasti kokonaisuuteen kuuluu mukavasti vaihtelevaa touhuttavaa, eikä San Andreaksen kaltaiseen köyhään tehtäväsuunnitteluun sorruta. Aikarajat eivät ainakaan vielä koituneet kohtaloksi, eikä hommien perässä joutunut matkustamaan maailman ympäri.
Ohessa luonnollisesti demosta koostettu video. Ääniraidasta vielä sen verran, että valittavissa oli yksi radioasema, joka taisi toistaa pitkälti sitä yhtä hittiä. Ihan hyvä, ettei demon kokoa ääniraidalla oltu raiskattu.
Saint’s Row - Arskamaista miehistelyä
Ostin muuten Yargon paljon mainostaman Chromehoundsin, mutta ilmeisesti pelilevyssä on jotain vikaa, sillä peli ei suostu käynnistymään lainkaan. Koitan palautella kauppaan, ja toivottavasti saan toimivan tilalle. Tai sitten menen saunan taakse…
