Viime aikoina on jälleen riittänyt tekemistä. Muutin kuun vaihteessa Kokkolasta Espooseen, kun opinnot TKK:lla alkoivat. Siinä sivussa on väkisinkin tullut paljon uutta muun muassa opiskeluista ja omassa kämpässä asumisesta. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, ostin ennen muuttoa läppärin, joka osoittautui tässä tilanteessa erityisen näppäräksi vehkeeksi. Kannettavan mukana tullut Logitechin minihiiri ajaa asiansa, mutta en ajatellut kyseisellä vehkeellä tai koneen touchpadilla työntekoa hoitaa, joten oli hommattava kunnon hiiri.

MX620 matollaan. Kuva otettu kännykälläni, joten laatu on mitä on.

Olen käyttänyt Logitechin edullista, noin 20 euroa maksanutta näppistä jo tovin ja pitänyt siitä. Tottuminen mataliin näppäimiin kesti tovin, mutta nyt näppäileminen tuntuu todella hyvältä ja repsonsiiviselta. Olin myös päässyt aikaisemmin testailemaan Logitechin hiiriä käytössä. Tykästyin kokemaani, näkemääni ja tuntemaani sen verran, että halusin seuraavaksi hankkia Logitechin hiiren. Päädyin lopulta langattomaan hiireen, sillä olisi kiva karsia pöydältä ylimääräisiä johtoja. Katselin aluksi kaupoista Bluetooth-hiiriä, mutta niiden tarjonta on melkoisen heikko varsinkin Logitechilla, joten päätin pysytellä tutussa RF-teknologiassa.

Tähtäimeeni osui erityisen tarkasti VX Revolution, joka on läppäreille tarkoitetuksi hiireksi sangen suuri. Halusin nimenomaan melko kookasta yksilöä, sillä silloin tuntuma on yleensä tarkempi. Kaupassa huomasinkin vieressä MX620:n langattoman version. Hintaa molemmilla oli 49 euroa. Arvottuani hetken päädyin juurikin jälkimmäiseen malliin, sillä se oli VX Revolutionia isompi. Jälkeen päin kadutti, että menin ostamaan juuri tuolla hinnalla kyseisen hiiren, sillä samaa tuotetta olisi saanut noin kympin halvemmalla muista liikkeistä. Itse laitteeseen olen kuitenkin ollut tyytyväinen.

MX620 on siis melko kookas hiiri. Harmaata, mustaa ja hopeaa yhdisteleva ulkoasu istuu mainiosti muiden laitteideni joukkoon. Hiiri myös tuntuu yhtä hyvältä kuin näyttää ainakin oikeakätisen käsittelyssä, sillä laite on muotoiltu hyvin oikealle kädelle. Se täyttää kourani melko hyvin, vaikka kokoa voisi periaatteessa olla hieman enemmänkin.

Hiiri tarjoaa yhteensä kuusi (tai kahdeksan, riippuen laskentatavasta) näppäintä: ne kaksi tuttua perusnappia, klikattavan rullan, erityisen search-nappulan sekä eteen- ja taaksepäin liikkumiseen tarkoitetut napit. Jälkimmäiset vipstaakkelit on sijoitettu molemmat hiiren vasemmalle puolelle, joten niitä voi klikkailla sujuvasti peukalolla. Kyseisten nappien tuntuma on aluksi hieman halpa verrattuna laitteen muuhun laatuvaikutelmaan, mutta tottumisen jälkeen sitä ei enää huomannut. Näppäimet ovat joka tapauksessa todella kätevät Internetin selaamiseen. Varsinaiset päänapit ovat mukavan napakat, eikä hiiri tunnu mitenkään liian halvan muovimaiselta. Se ei natise tai naksu turhia.

Jo mainittu search-nappula on oletuksena tarkoitettu käytettäväksi hakutoimintoa hyödyntämään: käyttäjä maalaa hiirellä tekstin, painaa search-nappia ja selaimeen avautuu halutulla hakumoottorilla haku kyseisestä sanasta tai sanoista. Näppäimeen liitettyä toimintoa voi kuitenkin muuttaaa asentamalla Logitechin verkkosivuilta ladattavan ohjelman. Kokeilin erilaisia vaihtoehtoja ja päädyin yksinkertaisesti siihen, että nappi tuo ylimmäksi ikkunaksi musiikkisoittimeni eli tällä hetkellä Winampin. Muita, hienostuneempia mahdollisuuksia pitää testata erikseen tarkemmin.

Logitechin tiettyjen mallien erityispiirteenä on hienosti nimetty MicroGear-teknologia, joka ilmentyy MX620:kin tyylikkäänä, pidon takaavalla kumilla höystetyllä metallirullalla. Ulkonäkönsä veroiseksi rullan tekee hiiren pohjasta löytyvä vipu, jolla rullan saa pyörimään haluttaessa portaattomasti. Ominaisuus tulee sangen käteväksi esimerkiksi pidempiä dokumentteja tai listoja selatessa. Tykästyin ominaisuuteen jopa niin paljon, että jätin sen päälle. Sillä onnistuu niin tarkka kuin nopeakin selaaminen, sillä rulla liikkuu tavallista vapaammin ja pysähtyy tarvittaessa hetkessä.

Rulla kätkee sisäänsä periaattessa kolme nappia. Rullaa voi tavallisen klikkauksen lisäksi nytkäyttää oikealle tai vasemmalle, jolloin näkymää voi skrollata myös sivuttain. Nytkäytyksille voi halutessaan määritellä muunkin toiminnon, mutta en ole vielä tässä vaiheessa moista jaksanut tehdä. Kokeilemalla jotain järkevämpää käyttöä ominaisuudelle varmasti löytyy. Rullan ja melkeinpä koko hiiren huonoin puoli on rullan klikkaaminen, sillä se vaati suhteettoman paljon painetta ja sormen asettelua rullalle. Tuntuma ei klikkauksessa ole muutenkaan tarpeeksi napakka. Ongelma tosin saattaa hioutua pois ajan myötä.

MX620 on lasertekniikan ansiosta mukavan tarkka, eikä käyttöaikanani ole esiintynyt minkäänlaisia häiriöitä tai poikkeamia. Herkkyyttä säätämällä löysin jopa melko optimaalisen liikkumanopeuden kursorille. Minua yritettiin puhua ostamaan langallista hiirtä, kun langattomissa pitää kuulemma vaihdella jatkuvasti paristoja tai ladata akkuja. Näin ei pitäisi kuitenkaan MX620:n kohdalla olla, sillä laite syö kaksi AA-paristoa, jotka antavat virtaa mainospuheiden mukaaan vuodeksi, jopa pidemmäksikin aikaa, jos käyttää ON/OFF-kytkintä. Oheisohjelman mukaan virtaa laitteessa on jäljellä vielä 347 päivää, joten nämä puheet on aika helppo uskoa: ihan heti ei tarvitse huolehtia paristojen uusimisesta. Paristot tuovat hiirelle myös rutkasti painoa, mikä nyt ei vältätmättä kaikkia miellytä. Ikävempää on paristojen lievä heiluntaliike laitteen sisällä. Sekään ei pääse häiritsemään, ellei hiirtä innostu tosissaan vispaamaan. Hiiren langaton vastaanotin on joitakin senttejä pitkä ja se kytketään USB-porttiin.

Ihmiset eivät usein tajua, kuinka oleellista hiiren valitseminen voi olla. Olemme sen avulla jatkuvasti vuorovaikutuksessa tietokoneen kanssa. Etenkin kaltaisilleni tietokoneen aktiiviäyttäjille oikean hiiren löytäminen on tärkeää. Lisäksi tapoihini kuuluu tutkia ja miettiä lähes jokaista päätöstä hamaan loppuun saakka. Tällä kertaa en joutunut pettymään, sillä MX620 Cordless Laser Mouse on hyvä valinta pöytäkoneen kaveriksi. Vaativammat hifistelijät voivat lähteä tavoittelemaan pidemmälle viedyllä muotoilulla ja ylimääräisellä peukalorullalla varustettua MX Revolutionia, mutta tuolloin kukkaroaankin saa raottaa huomattavasti enemmän. Liikkuvan kannettavan toveriksi kannattanee valita VX Revolution, jossavastaanottimen saa käsittääkseni kätkettyä kätevästi hiiren sisälle.