Halo, it’s finished

Tänään se sitten päättyi. Kovan aherruksen tuloksena syntyi kuin syntyikin seitsemän Halo-artikkelia KonsoliFINiin. Tietenkin ideat eeppisestä videosta tai kilpailusta kaatuivat matkalla, mutta ne voidaan toteuttaa myöhemminkin. Käykää ihmeessä lukemassa teemaviikon satoa.

Nyt kun kyseinen projekti on saatu pois alta, voisin periaatteessa keskittyä Lost in Spaceen, joka kylläkin liippaa lähetä Haloa. Aika läheltä Toisaalta mieleni tekisi pelata läpi Bad Company, Metal Arms, Halo 3 yksin Legendarylla, GTA IV ja C&C3: Tiberium Wars. Ja onhan tuo Burnout Paradisekin hiukan vaiheessa…

Tekemistä siis riittää. Ja nyt maanantai-iltana silmät tarkkana, sillä Bungie saattaa kertoa jotain kivaa

Lammasliivi Productions goes multiplatform

Lammasliivi Productionsin tuotantokoneisto on virallisesti siirtynyt multiplatform-linjalle, sillä kotistudioon ilmestyi Xbox 360:n rinnalle PlayStation 3.  Eepillistä. Tällä hetkellä pelikokoelma koostuu kahdesta nimikkeestä: Ratchet & Clank Future: Tools of Destruction, joka on aika pelottava suomenkielisilllä dubbauksilla (Videon arvoistako? Kenties), ja Uncharted: Drake’s Fortune, jota en vielä ole edes ehtinyt kokeilla. Enimmäkseen aika laitteen parissa on mennyt multimediaominaisuuksien testaamisessa. Mediasoittimen visualisoinnit pieksevät kyllä Xbox  360:n vastaavat aika selvästi. Kuka voisi vastustaa eeppistä maapalloa?

Toinen merkittävä tapaus sattui myös viime viikolla: rikoin 1000 KonsoliFIN-uutisen rajan. Ohoi! Epic! Not so.

This is Spartan!

Viime viikonloppu oli hurja, eikä pelkästään euroviisujen sekä MM-lätkän takia. Pyörähdin nimittäin lauantaina Helsingissä testaamassa Halo 3:n betaa muun KonsoliFINin possen kanssa. Yhdelle päivälle junamatkoja kertyi hieman alle kahdeksan tuntia. Lähtö Kokkolasta tapahtui 7.33 ja paluu 22.33, enkä kertaakaan käynyt tuona aikana vessassa saati nukkunut matkoilla. Melkoinen saavutus siis, kun ottaa huomioon vähäiset yöunet ja matkan aikana juodun nesteen määrän.

Nojoo, tunnelmia siitä tärkeimmästä eli Halo 3:n betasta voi lukea KonsoliFINistä. Kolmisen tuntia kestäneen testaustilaisuuden aikana olin kuin liimattuna moninpelin parissa, vaikka muutakin aktiviteettia paikalta löytyi. Kahden ja puolen tunnin jälkeen uskaltauduin koskemaan Microsoftin paikalle tuomiin pöydän antimiin, jotka maistuivatkin siinä vaihessa oikein hyvin.

Reissu oli melkoisen onnistunut, ja kotiin tullessa fiilis oli hyvä. Lähes 60 euron maksaminen matkalipuista ei haitannut käytännössä lainkaan, sillä pelaamisen ohella pääsi näkemään näitä nettituttuja useampiakin. Mannerlaatat värisivivät eeppisyydestä, kun Jumala ja Paavi vihdoinkin kohtasivat. Lisäksi mukaan tarttui komea Halo 3 -paita.

Minulle ei tosiaan makseta siitä, että näytän tyhmältä kuvissa. Muuten olisinkin sangen rikas mies. Hiuksetkin olivat sekaisin, kun juuri edellä mainittua miehekästä paitaa olin kokeillut ylleni. Ei tuota keskiviikkoa oikein malttaisi odottaa.

Pelaaminen on ehdottomasti otettava vakavasti. Katse ei tiukkojen matsien aikana käväissyt kertaakaan lätkäruudussa. Ei varmasti!

Onneksi minun ei sentään tarvitse kasvattaa siipiä, sillä Hannahan ei tunnetusti viisuja voittanut. Eipä kyllä Ruotsikaan pahemmin menestynyt. Ennustukseni 4-2-tappiosta Venäjälle välierässä meni totta kai sekin väärin, niinhän sen oli tarkoituskin. Harmi, etten ehtinyt vastaavaa ennustusta esittää finaalista, silloin olisin osunut sentään oikeaan. Tai no, ajan virran tuntien koko homma olisi mennyt uusiksi. It’s all connected.

Täytyy myöntää, ettei odotuksia Suomen jääkiekkojoukkuetta kohtaan tälle keväälle ollut kovin suuria, joten jo pelkkä hopea oli iloinen yllätys. Näin en finaalitappiota valtavasti jaksa surra, vaikka odotukset totta kai finaalipaikan varmistuttua nousivatkin. Tiedä sitten, onko jokin minussa vialla. Kanadan vahvuus tiedettiin etukäteen. Vaikka se kuinka alkupeleissä taisteli Saksan ja Norjan kaltaisten jääkiekkojättiläisten kanssa tiukastikin, osasin arvata varsin hyvin, että tärkeissä peleissä kanadalaiset ovat terävimmillään. Eipä tuota Rick Nashiäkään voi muuta kuin ihmetellä, kuinka hieno pelaaja hän on. Valitettavasti Barret Jackman ja Jarkko Ruutu eivät ottaneet yhteen finaalissa lainkaan.

Ja nyt olisi kivasti nauhoitettua matskua koneella, mitähän noillekin tekisi…

Varjojuoksu Vol 2

Noin, nyt se on ulostettu - Shadowrun-ennakko meinaan. Juttu ehti kyteä mielessä ja työpöydällä super kauan. Ennakko sisältää samaa asiaa kuin jo aikaisemmin blogissani julkaisemani katsaus, mutta toisaalta mittavasti uuttakin. Pelitunteja on kertynyt paljon enemmän, joten käsitys pelin luonteesta on paljon parempi. Sen takia päätinkin luoda ennakon kaveriksi kovemman profiilin videon. Videon voi katsastaa ennakon lopusta YouTube-muodossa tahi sitten ladata perinteisesti koneelleen myös tästä. Palautetta saa ja pitää antaa, jotta tiedän, kannattaako tuommoinen juonnettu tyyli ottaa tavaksi.

MM-kisojen ensimmäiseltä päivältä en mitään nauhoittanut, vaikka Venäjän vakuuttavasta esityksestä jotain olisi voinutkin. Osasyynä tähän voi pitää teknisiä ongelmia.

Älkääkä kysykö mitään minulta KonsoliFINin uudesta ulkoasusta/tuosta Oblivion-mainoksesta. “I’m just doing my job”.

Lomamatka väriseville saarille maistuu

The Elder Scrolls IV: Oblivionin laajennus Shivering Isles julkaistiin viikko sitten, ja ostinhan ma sen. Koska kyseessä on Elder Scrolls, on kokemus eeppisyyttä pullollaan. Lisää aiheesta voi lukea lukemalla KonsoliFINistä haastattelun sekä omia kokemuksiani Shivering Islesista. Samalla kannattaa katsastaa myös video

Virtsanpylväitä

18.8.2005 julkaisin ensimmäisen uutiseni KonsoliFINissä. Kyllä, on se aika säälittävä. Ihmeellisen paljon on tullut petrattua sittemmin tuota kirjoittamisen ihmeellistä taitoa. Joskus muinoin asetin tavoitteeksi, että pitäisi olla keskimäärin uutinen päivässä. Näin vuoden jälkeen tavoite on täyttynyt, sillä tänään sain väkisin 400. uutiseni, ja vaikkei sekään mikään taideteos ole, on ero selvä ainakin omasta mielestäni.

Joku saattaa tosin ihmetellä, miten ihminen voi saada kiksejä tämmöisestä asiasta. Vielä sairaampana joku voi pitää sitä, että 300 uutisen rajapyykki rikkoutui heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Yhessä ja puolessa kuukaudessa siis latasin sata uutista. Kertoo varmasti jotain kesästäni, eikä tuo kesäkuukaan hassumpi ollut. Nautin hommasta joka tapauksessa täysin rinnoin =)

Myös blogissa saavutettiin yksi merkkipaalu: 1000 kävijää. Toivottavasti porukka visitoi tulevaisuudessakin, ja suunnitelmia tämän varmistamiseksi on kyllä mielessäni. Saas nähdä, toteutuvatko visiot…

Voitto!

Jeaaa! Team KonsoliFIN paunasi Nordic Xbox Leaguen toisessa osakilpailussa. NapaKettu onnistui kaatamaan finaalissa Peliplaneetan jyri8823:n maalein 3-0 uusintaottelussa (ensimmäinen päättyi 1-1, eikä ratkaisua haluttu tehdä epämiehekkäästi pilkuilla, jotka Kettumon voitti kuitenkin), kun itse sain 2-1 voiton semifinaalissa Pelaajaboardin Kogekista. Osakilpailuvoiton ansiosta kärki tiivistyi huomattavasti, sillä edellisen osakilpailun voittanut Livegamers oli “vasta” kolmas, ja näin sen etumatka hupeni reiluun sataan pisteeseen.

Turnauksen ansiosta yleensäkin tutustuin koko peliin ja täytyy todeta, että varsinkin moninpelinä 2006 FIFA World Cup on viihdyttävä, vaikka vikoja löytyykin. Yksinpelinä ei tätä kauhean kauaa varmaan jaksa vääntää, mutta kömpelösti toteutettu Live-puoli ajaa asiansa mainiosti. Hyviä pelejä saatiin turnauksessakin aikaan, kiitos siitä vastustajille.

Vähemmän loistokasta on se, että välittömästi välierätappion jälkeen eräs nimeltä mainitsematon taho (LG:n PingKing) esittää sopupelisyytöksiä, kun NapaKettu sai uhkean 8-0 voiton illiistä. Kyseinen henkilö piti tuollaista maalimäärää mahdottomana ja epänormaalina. Ehkä häneltä jäi huomioimatta, että toisessa alkulohkossa yksi ottelu päättyi 6-2 ja toinenkin 4-2. Mutta koska se oli KonsoliFINin joukkue, joka voitti 8-0, oli kyseessä pakko olla sopupeli. Sama, kun sanoisit toiselle päin naamaa “En voi käsittää miten paskasti pelasit. Ei tällainen ole normaalia.” Kiitokset letuista. Ei millään pahalla, mutta ei kyllä hyvälläkään.

Joka tapauksessa turnaus oli maukas ja innolla odotetaan seuraavaa osakilpailua, jonka peliä ei ole vielä julkistetttu. Toivottavasti tällä kertaa pelaajat todella saavat vaikuttaa siihen, mikä peli valitaan, jotta vältytään samoilta ongelmilta, kuin toisen osakilpailun parissa ilmeni.

Saas nähdä, tuleeko sieltä oikein jotain palkintojakin, vai viekö ns. sopupelijupakka nekin mennessään.

OMG, merkkipaalu!

Jee, tuli yksi merkkipaalu saavutettua eilen lauantaina: 300 uutista KonsoliFINissä tuli täyteen. Mahtista, jee. Viime aikoina uutisointi on ollut kovaa ja ratio pysynyt hyvänä. Mielenkiintoista hommassa on se, että mitä enemmän kirjoittaa, sitä helpommalta se tuntuu. Jos pitää liikaa taukoa, on aloittaminen kuin Steven Seagalia vastaan taistelemista - takkuista, turhaa.

Mietin vielä tässä, julkaistaanko Lammasliivit Vol 5:sta minkäänlaista traileria ennen itse tuotoksen julkaisua. Materiaalia kyseistä eeposta varten ei ole vielä kuvattu, eikä myöskään kestoa saati osien määrää ole lyöty lukkoon. Tulossa on luultavasti joka tapauksessa reilusti pisin tarina saagassa.

Miten niin harva muuten kysyi tuon hiljattain julkaistun Teaserin nähdessään, mistä koko hommassa oli kyse? Hah.

Hakkiz pääsee kohta intistä (hihi), joten yksi eeppinen resurssi lisää vapautuu käytettäväkseni. Minulla onkin hänelle pientä ehdotusta tehtävänä ja suunnitelmia suunniteltavana. Kenties tuloksena on jotain Green Lightin kaltaista, kenties jotain suurempaa.

Niin, en ole ihan sellaista blogaustahtia pitänyt yllä, kuin tarkoitus oli, joten vielä on mahdollista, että tämän eeppisen blogin sijainti vaihtuu. Tutkin lähiaikoina muita mahdollisuuksia hieman lähemmin.